Taaperon päiväunet

IMG_20200204_144103.jpg
Meidän tinttiksellä on ikää nyt 2,5v suurin piirtein ja päiväunien suhteen on käyty taistoa jo jonkin aikaa. Päiväunet tulevat selvästi tarpeeseen, ilman niitä illat on mahdotonta sirkusta ja neiti nuokkuu Pikku Kakkosen aikaan jo ihan väsyneenä (mutta ei toki nukahda). Iltalenkeistä ja iltaulkoilusta ei ilman päiväunia tule oikein mitään, kun tinttis on niin väsynyt. Nukahtamisen kanssa meillä on taisteltu suunnilleen koko tinttiksen elämän ajan joten uutta tämä ei sinänsä ole. Neiti vaan on melkoinen unitaistelija.

Päiväkodissa ollessa hoitajat saivat taistella unien kanssa joka ainoa päivä ihan tosissaan ja siitä huolimatta neiti jätti ne välistä toisinaan. Kotona ollessa tinttis nukkuu rattaissa, kun mie käyn lenkillä. Nyt raskaana ollessa ja liitoskipujen vaivatessa alkaa vaan käydä raskaaksi, kun kävelemään ois lähdettävä joka ainoa päivä säällä kuin säällä ja se vaatii sitten 45-60 min kävelyn. Hyväähän se pikku ulkoilu tekee, mutta kun ei vain tahdo pystyä.

Ollaan kokeiltu sisälle nukahtamisessa kupariketun rentoutussadut youtubesta, unilaulut, sadut, pimeä huone ja ihan kaikki. Rattaisiinkaan neiti ei nukahda, jos parvekkeella heijailen, vaan höpöttää vaan ja nousee jatkuvasti ylös. Välillä pidettiin jo päiväunetonta aikaa, kun neidillä oli joku vaihe, ettei nukahtaminen ylipäänsä tahtonut onnistua ja päivisin tuntui ihan hyvin jaksavan. Ilmeisesti kehityksessä on kuitenkin vaihteeksi sellainen vaihe, että unta tarvitsee selvästi enemmän ja päiväunet on erittäin tarpeelliset.

Mennään siis tällä taktiikalla nyt. Toukokuuhun ja pikkuveljen syntymään on vielä 3kk, silloin pikkuveli tarvitsisi jo vaunut itselleen, ellen sitten päädy hankkimaan tuplarattaita kuitenkin. Tai sitten kannan pikkuveljen liinassa tai repussa ja neiti melkein 3v saa nukkua rattaissa päiväunensa. Onneksi nyt ollaan muuttamassa rivitaloon, joten rappusissa ei tarvitse rahjustaa ja nukahtamisen jälkeen voin nykäistä rattaat vaan sisälle tai jättää ulos, ei tarvitse koko kylää kiertää neidin päiväunien aikana. 😉

Vauvan vaatteiden inventaario

Kävin läpi kaikki pienet vaatteet, Aadalta jääneet ja kirppislöydöt ja olin vähän tyrmistynyt, ku sitä vaatetta olikin jo ihan reilusti. 11kpl 50/56 kokoisia bodeja ja housujakin melkoinen kasa! Kuvittelin, että ainakin pieniä kietaisubodeja voisi vielä tarvita, mutta ei todellakaan… 68 kokoiset jätän sitten myöhemmin hankittavaksi, niiden aika on kuitenkin vasta joskus ensi syksynä tai talvena, niin turhaa vielä hankkia ja saapa sittenkin tehdä kirppiskierroksia ja sieltä löytöjä, kun ei kaikkea heti hamstraa!

Kirppikseltä voi keskittyä bongailemaan enää ehkä 62 kokoisia bodeja tai jos löytyy jotain erityisen ihanaa ja söpöä. Joku collegehaalari pienessä koossa voisi myös olla hyvä, koska tuo Popin raidallinen haalari on aika reilua kokoa ja fleece voi olla liian kuuma. Touko-kesäkuussa kuitenkin joku sellainen ohuiden sisävaatteiden ja fleecen välimalli voi tulla tarpeeseen. Ja jos rehellisiä ollaan, niin Suomen ja etenkin pohjoisen kesässä ihan milloin vaan.

Nyt olen ostanut lähinnä newbien ja Lindexin vaatteita, koska niistä pääsee todennäköisesti vielä joskus eroonkin kirppiksellä. Uutena olen ostanut kaksi bodya ja yhdet housut. Niin suloisia kuin jotkut Peuhun ja Cirafin vaatteet olisivatkin, niitä ei kirppiksellä tunnu ostavan kukaan ja siksi jätän ne itsekin ostamatta. Huomaan, että olen ihastunut näissä vauvanvaatteissa mintunvihreään ja tummansiniseen, sekä harmaaseen. Todennäköiset kotiutumisvaatteetkin valikoitui sen mukaisesti, tämä seuraavan kuvan setti miellyttää silmää tosi kovasti! Hieman malttamattomuutta ilmassa, koska tänään on tasan 100 päivää laskettuun aikaan ja minun tapauksessa todennäköisesti paukutellaan siitäkin vielä toista viikkoa yli.

26. raskausviikko

Joulun aikaan

Tänään alkoi 26. raskausviikko eli 25+0 on nyt. Aika menee ihan uskomatonta tahtia, enää reilu kolmannes jäljellä raskautta. Rakenneultra oli joulukuun 19. päivä ja siellä vauvalla kaiken todettiin olevan niinkuin pitää. Sukupuolensa hän esitteli heti alkuun niin selvästi, että tiesin sen heti, vaikka kätilöltä vielä lopuksi varmistettiin asia. Meille tulee pieni poika ja Aada saa pikkuveljen. ♥ Istukka oli vielä kohdunsuulla, minkä takia neuvolantäti kielsi kovat rehkimiset, kun istukka kohdunsuulla nostaa hieman verenvuotoriskiä. Kontrolliultra on sitten viikolla 32 eli maaliskuussa. Aadasta oli sama juttu, mutta silloin istukka nousi kunnolla pois kohdunsuulta, toivotaan, että niin käy nytkin.

Raskaus on mennyt ihan hyvin. Liitoskipuja on ehdottomasti enemmän kuin esikoisesta heti, jos vähänkin enemmän jotain tekee, samoin harjoitussupistuksia, mutta toisaalta muuten on oikein hyvä olo. Lenkkeilyä saisi kyllä lisätä ja liikuntaa muutenkin, mutta jotenkin tuon rattaissa viihtymättömän taaperon kanssa on vähän heikkoa se lenkillä käynti. Toisaalta iltalenkki yksinään silloin tällöin voisi tehdä todella hyvää.

Opiskelut vähän huolettaa. Ensimmäinen harjoittelu oli tarkoitus tehdä nyt keväällä päiväkodissa, mutta se nyt jäi, kun tuli muuttoaikeet takaisin pohjoiseen ja äitiysloma alkaa kuitenkin jo 26.3. En tiedä, mitä senki kanssa tekisi. Harjoitteluita on kuitenkin puolen vuoden edestä jäljellä, joten yksikin harjoittelu vähempänä olisi ollut hyvä. Muuttohässäkkä ja tämä kaikki sirkus sen ympärillä sekoitti myös pakkaa lahjakkaasti. Ehdin irtisanoa Aadan hoitopaikan, minkä takia joudun tekemään opiskeluhommat illalla ja keksimään päivät touhutaaperolle tekemistä. Ei viitsi hakea uutta hoitopaikkaa näin lyhyeksi aikaa, kun kaikenlaista muutosta on tiedossa muutenkin ihan tarpeeksi.

Ihanaa kuitenkin päästä muuttamaan takaisin Rovaniemelle, pääsee taas lähelle perhettä ja ystäviä ja tuttuihin ympyröihin. Vielä kun löydettäisiin jostain asunto… Joulun aika vietettiin pohjoisessa ja olihan se ihanaa. Siellä oli lunta ja talvi, ja on edelleen, kun taas täällä Karjalassa maa on musta ja vettä sataa. Tuntuu omituiselta, kun tammikuussa on tällainen sää!